Matka

Kuinka paljon loppujen lopuksi havaitsemme todellisuudesta tällä elämän mittaisella matkallamme? Monesti sitä mietin ja toivon oppivani havaitsemaan enemmän. Tämä toive onkin tuonut eteeni monia avartavia kokemuksia, mutta edelleen tunnen aistini ja järkeni kovin vajavaisiksi tarjoamaan laajempaa ymmärrystä.

Puhumme näkemisestä, nähdyksi tulemisen tarpeesta, katsomisesta. Kuitenkin näkö on vain yksi fyysisistä aisteistamme, joita on nimetty minunkin aikuisikäni aikana pari lisää. Entä ne muut aistit? Intuitio? Ja ne joita ei ole vielä kuvailtu, mutta vaikuttavat meissä?

Näköön painottuu yhteiskuntamme toiminta. Kuulon tullessa seuraavaksi. Opittuamme käyttämään näköä tulee siitä dominoiva aistimme, jonka vaikutuksen alle jää paljon muuta aistittavaa. Näkökyvyllä emme pysty havaitsemaan kuin pinnan tai kuvan, usein kokemuksemme ja aivojemme vääristämän kuvan. Ja siihen monesti tyydymme.

Pinnan alla ja näkökykymme tavoittamattomissa on valtavia maailmoja, jotka myöskin kutsuvat meitä matkalle...